torstai 3. tammikuuta 2013

Hobitti - Odottamaton matka

Kävin eilen Hämeenlinnan Bio Rexissä katsomassa Hobitti-leffan 3D HFR:nä. En ole aiemmin juurikaan pitänyt 3D-elokuvista ja mieluummin olenkin käynyt kaiken katsomassa lähinnä 2D:nä. Syy, miksi juuri Hobitti kolmiulotteisena, on niinkin yksinkertainen kuin, että näytöksen ajankohta sattui olemaan sopiva (alkoi klo 14) ja päivänäytösten liput on hieman halvempia kuin iltanäytösten. Ja päivänäytökset on siitä mukavia, ettei niissä ole koskaan ruuhkaa. Tälläkin kertaa salissa oli minun ja ystäväni lisäksi vain yksi pariskunta.
Aiemmilla kerroilla 3D:t on tuntuneet epäselviltä ja niitä on jotenkin ollut vaikea seurata, mutta johtuu varmaan siitä, ettei mun silmät ja aivot vaan ole tottuneet katsomaan niitä. Tää HFR-versio tuntui kuitenkin jollain tapaa paremmalta... Ei ollut ollenkaan epämiellyttävää, päin vastoin!

Itse leffa sen sijaan... Menin ihan ilman ennakko-oletuksia. Itseasiassa en enää nykyään odota juurikaan miltään kirjoista tai muista vastaavista tehdyiltä leffoilta juurikaan mitään - näin ei tule pettymyksiä! Toimii ;)

Kuva: Yle
Hobitti oli mun mielestäni ennen kaikkea hienoa katsottavaa koko maailmansa kanssa. Kääpiöt on Tolkienin luomista kansoista mun lemppareita ja olikin ilo seurata niiden jörötystä melkein kolme tuntia. Pääpiirteittäin leffa seurasi kirjaa - sen verran, kun siitä mitään enää muistan lähemmäs 10 vuoden takaa - mutta varmasti mukana myös sellaista, mitä kirjassa ei ollut. Hobitti on siis ihan eri henkinen leffa rakenteeltaan kuin Sormusten herra-trilogian osat olivat. Kun kerta kyseessä on noin 300-sivuinen kirja, joka on venytetty kolmeksi (3-tuntiseksi) elokuvaksi. Rahastuksen makua, rahastuksen makua...

Mutta eipä mua yhtään haittaa, että kävin sen katsomassa. Ja varmasti tulee käytyä katsomassa ne seuraavatkin osat päivänäytöksissä.

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Joulukuumuisteloita

Tänne kirjoittaminen on ihan ratkaisevasti kärsinyt syksyn aikana. Thanks to oppari. Vaikken mä itse sen työstämiseen omasta mielestäni ole aikaa edes tarpeeksikaan käyttänyt, mutta se on saanut mut saamattomaksi kaiken muun suhteen. Joulukuun alussa, kun palautin sen tarkastuksiin, alkoi kummasti löytyä aikaa kaikkeen muuhunkin. Tilkkupeiton kuva olikin edellisessä kirjoituksessa :) Ja siitä se neulomisvimma lähti...

Tuli mm. käytyä muutamaan kertaan Tampereen keskustorilla joulutoria ihastelemassa. Positiivinen ylläri oli, että mukana omalla kojullaan oli myös iittalalainen Ajan Koru ja ostinpa sieltä itsellenikin ihanan kukkariipuksen. Bongasin Ajan Korun ensimmäisen kerran viime elokuussa Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilta ja silloin mun heikot käteisvarannot riittivät vain ostamaan Mikolle joululahjaksi Thorin vasara-korun. Nyt ei tarvinut tyytyä itse vain kuolaamaan :)


Ennen joulua piipahdin myös Helsingissä ja kävin ihmettelemässä myös perinteisiä Tuomaan markkinoita, jotka oli nyt siirretty Espan puistosta Senaatin torille. Pakko kuitenkin vetää nyt kotiin päin - ne ei vetäneet tunnelmallisuudessaan vertoja Tampereen joulutorille, joka alkaa olla eurooppalaista joulutoria kovasti muistuttava. Suosittelen siis tulemaan tänä vuonna tänne!

Joulukuun lopuilla luennoilla saatoin hieman herättää pahennusta luennoitsijoiden silmissä, tulemalla noin 5 min myöhässä, istumalla eturiviin (muualla harvoin oli enää reunassa tilaa) ja kolistelemalla koko loppu luennon ajan neulepuikoillani. Aikaan sain kuitenkin nämä villasukat! Lanka on muutaman vuoden takaa niitä Novitan 7 veljes-lankojen ensimmäisiä raitakeriä. Sain sen muistaakseni äidiltäni, joten luonnollisesti annoin nämä sukat sitten hänelle joululahjaksi.


17.12. kävin Hyvinkäällä esittämässä opparini. Semma itse meni hyvin, mutta samaa ei voi sanoa sen koulun oppariohjauksesta. Olisin ehkä arvostanut, että jossain aiemmassa vaiheessa olisi otettu kantaa siihen, että työni on liian teoreettinen amk-oppariksi, eikä vasta julkaisuseminaarissa. Noh, voitte arvata, mitä teen tässä seuraavan vajaan viikon verran... Lopullinen dedis on meinaan 8.1.
Tuon piti olla viimeinen kerta Hyvinkäällä... Oli oikein nostalgista, kun perille sinne pääsi mainiosti R:llä, mutta takas ei sitten meinannut päästä. Ensin R oli 23min myöhässä, sitten ilmoitetaan ettei se jatkakaan Tampereelle (piti siis olla se Hki-Tre taajamajuna!) ja sitten istutaan ja odotellaan Riksussa, että seuraava mahdollinen IC saapuisi. Ja saapuihan se, joskin 25min omasta aikataulustaan jäljessä. Matka Hyvinkää-Tampere kesti noin 2,5 tuntia, mutta Riksusta eteenpäin siis mukavasti IC-vaunussa ja ilmainen matka on aina ilmainen matka, joten en valita :) Nostalgiaa!

Saatan joutua lähteä viemään oppariani koululle arvioitavaksi itse, kun postissa se ei enää ensi viikolla ehdi.


Onneksi joululoma tuli tähän väliin ja oon voinut antaa itseni vähän hengähtää ja nauttia elosta äidin lihapatojen ääressä. Pääosin on tullut neulottua ja katsottua Netflixistä Doctor Whon kausia. Tällä hetkellä on menossa jo 5. kausi ja viimeinen siis siitä lähteestä. Täytyy miettiä, kannattaako mun jatkaa sen tilausta tän ilmaisen kuukauden jälkeen; onko mulla oikeesti aikaa katsoa sitä, vai selviinkö ihan perustelkasta tulevilla sarjoilla (Areena, Ruutu ja Katsomo). Puolet on onneksi vielä jäljellä.

Seuraavaksi muutama fiilistelykuva joulun ajalta....

Sokerileipuri Suomisen joulukakku. Ihana! Hyvänmakuinen ja kaunis kaikkine glittereineen.

Perinteinen joulun tarkistuskäynti "mökillä" ja sukulaiskierros. Pakkasta oli niin kovasti, että auton ikkunat jäätyi.

Meidän joulukuusi ja perinteiset koristeet.

Janakkalassa sijaitseva "joulutalo". Ihan huikeet jouluvalot!

Loppuvuodesta iski muumimukipaniikki. Valikoimista poistui Niiskuneiti ja Muumipeikkomukit. Muumipeikko mulla onneksi olikin jo (äiti oli joskus saanut sen töistään :) ) mutta Niiskuneidin kanssa meinasi olla ongelmaa, koska Vapaa Valinnoissa ja muissa saman konsernin liikkeissä oli ollut 10,90e-tarjous ennen joulua ja Iittalan kaupoissa alkoi välipäivinä 10e-tarjous... Niin ja sitten vielä toi talvimuki, jota en saanutkaan joululahjaksi vaan sain sen tilalle toisen seikkailumukin.

Etsin talvimukia Tampereen keskustan liikkeistä, mutta kaikkialta se oli loppu (Anttilassa en tosin ehtinyt käydä). Tokmannin liikkeissä ei ollut muitakaan mukeja tuon aiemmin mainitsemani tarjouksen takia.
Pelastus kuitenkin löytyi Riksun Iittala Outletista, jossa vanhemmat poikkesi ohikulkumatkallaan. Talvimukit 12e! :D Ja Hämeenlinnasta löytyi runsaasti Niiskuneitimukeja, joten vuosi päättyi niiden osalta onnellisesti.


Muuten on tullut puuhasteltua kaiken muun ja relaamisen ohessa erilaisia käsitöitä. Viimeisimpänä valmistui nämä kaksi omenankukkatyynyä. Kangas on Tullintorin Euromarketin loppuunmyynnistä jämäpalojen laarista. Ostin sitä reilun 1x2m palasen 10 eurolla joskus syksyllä. Näiden tyynyjen lisäksi siitä riittää vielä 2-3 samanlaiseen tyynyyn. Tyynynä on käytetty Ikean Irma-tyynyjä (35x35cm, täyte 150g/ yhteensä 180g), hinta oli muistaakseni 0,75e/kpl. Tyynyliinat on ommeltu muuten koneella paitsi viimeinen sivu kokonaan käsin. Nämä ja mahdolliset lisätyynyt annan joululahjaksi siskoni perheelle. Sopivat ehkä ihan kivasti heidän olkkarinsa sohvalle :) Siitä näppärää on ollut, että he on reissanneet joulun ajan, ettei haitannut, vaikka sain tän viimeisen lahjan vasta eilen valmiiksi. Kun ei se olisi aiemmin mennytkään saajilleen.

Pääosin aika on kuitenkin mennyt puikkojen ja langan kanssa tuhertaessa.  Alkukuusta "paniikkineuloin" Sannelle kaulaliinan Novitan Veera-langasta ja nyt sain samasta langasta sitten sille joululahjaksi valmiiksi myös pipon ja tumput. Pipon mallina käytin tätä lapsen palmikkoneulepipo-ohjetta ja kyllä, opettelin palmikkoneuleen! Se ei olekaan yhtään vaikeaa ainakaan apupuikon kanssa :) Tumppujen ohjeena tätä lapasohjetta. Peukalokiila ei ole ollenkaan vaikea sekään! :) Kirjontakuviota en jaksanut enää tehdä...
Puikkokoko 3,5 oli ihan passeli mun käsialalleni tässä langassa.


Muuten oon neulonut tuubikaulahuiveja. Itselleni ensin "kokeilumielessä" ja ystäväni Heidin ohjeistuksella 12-kokoisilla puikoilla Novitan lilasta Teddy-langasta viistoreikäkuvioisen tuubihuivin. Silmukoita loin 40 ja joka 11. oli sitten toi "reikä" ja sen jälkeen silmukat oikein yhteen ja seuraava kerros nurin. Kaksi kerää meni. Tästä huivista ei ole kuvaa, mutta päivittäisessä käytössä se on ollut valmistumisestaan asti. Alla valkoinen huvi on samanlainen ja samasta langasta - kuviointi menee hieman eritavalla. Valkoisen huivin annan siskolleni joululahjaksi.

Tein vielä Sannelle pienen tuubihuivin samalla idealla. Lankana Novitan Crystal (paljetteja ja kiiltoa!) ja puikot noi samat. Kuvioreikä vain joka 6. silmukka. Crystal on paksumpaa kuin Teddy, joten neule on tiiviimpää. Tähän meni hieman yli yksi kerä.



Joululahjaksi sain kaksi kerää 7 Veljestä -lintulankoja. Talitintti ja peippo. Näistä vielä sukat jossain vaiheessa voisin itselleni tehdä... Jahka koulu ja luennot taas pian alkaa!


Siskon perheen Nella-kissa oli meillä (vanhempieni luona) joulun hoidossa ja oli ihana saada olla taas 8 vuoden tauon jälkeen kissataloudessa :) Toisin kuin meidän edesmennyt ihan tavallinen Jallu-kissa, Nella on persialainen exotic-sisäkissa ja ei osannut pelätä edes uuden vuoden aaton rakettiampumisia, vaan tuli niitäkin katsomaan ikkunaan... ♥


Toivottavasti tästä vuodesta tulee kaikin puolin vielä parempi kuin edeltäjästään! :)